Kaikenlaista sitä tehdään.

Parhaillaan Kapu harjoittelee myös ryhmässä olemista lauttasaarelaisessa koirien päiväkodissa. Kun tulemme töistä, huolehdimme aina ensin Kapun tarpeista, vasta sitten omistamme. Koira syö parempaa ruokaa kuin me. Ostamme sille herkkuja ja kuivatamme maksanpaloja uunissa järkyttävästä hajusta huolimatta.

Kun tuota juttua lukee, niin on vaikea tietää pitäisikö itkeä vainauraa täyttä kurkkua. Ehkä olen jotenkin vanhanaikainen kusipää, mutta noi tyypit on kyllä mun mielestä aivan sekaisin.

Ei kyllä ole tosin mun ongelma, mutta tulipahan siitäkin kirjoitettua.